Pahvia ja kalastajanlankaa. Tässä kaikki tarpeellinen. Tai ei aivan! En vielä löytänyt sellaista pölyhuiskua, joita oli paljon 90-luvulla. Juuri se sellainen monivärinen, jota voi parhaiten kuvailla sanaparilla” säikähtänyt sateenkaaripesukarhu”. Yksi sateenkaaripesukarhu olisi museolla tarpeen, sillä olisi hyvä huiskutella esineitä varovasti.

Puolisen vuotta sitten etsiskelin kyseisiä pölyhuiskuja Jyväskylässä, samalla tavoin ilman toivottua tulosta. Monessa paikassa ne olivat jo aikoja sitten kadonneet. Kummaa, kuinka niin yleispätevä tomutin voi harvinaistua näin rajusti? Mutta vielä on Sysmässä muutama sijainti tarkastamatta, jospa minua onnistaisi!