Maanantaina alkavat taas kaivaukset Sysmän muinaismuistoalueella. Maa-ainesta siivilöidän ja käydään läpi metallinpaljastimella. Tämän lisäksi alueen rajoja selvitetään tekemällä koekuoppia jo tutkitun alueen ympärille. Valvojana toimii viimevuotiseen tapaan arkeologi Esko Tikkala. Tervetuloa kaivauksille!
Rautaa, muodostaa kehän, jonka aukko sydämenmuotoinen. Nora löysi esineen pellostaan ja luovutti sen myöhemmin, 80-vuotispäivänään 1.4. -71 museoon. Kunnallisenuvos Onni Mannila on ”lahjoittanut” museolle seuraavat esineeseen liittyvät säkeet ”Laita sä poika se rengaskenkä kosiomatkalle mennessäs!”
Tästä esineestä haluaisin löytää lisätietoja! Hakusanat ”sulhaskenkä” ja ”rengaskenkä” eivät googlessa tuota juurikaan osumia.
Osaako joku blogilukija täydentää tietoa?
Yläkerran ”koulunurkkaus” ennen ja jälkeen kevätsiivouksen. Vähensimme pulpettien määrää (joukossa oli useampi samanlainen) jotta niiden välissä mahtuu kävelemään ja siirsimme leveän ja tilaavievän keinutuolin säilytystiloihin.
Lisää ”Ennen ja jälkeen” kuvapareja tulossa pian!
Aluksi työnjakoa ja sitten hommiin!
Myös museon portaat saivat ansaittua huomiota talkootiimiltä.
Lisään kuvia näyttelytilojen muuttumisleikistä myöhemmin!
Tässä uusi työkaverini käyttöohjeineen. Ohje jatkuu lakanan toisella puolella ja tässä vasta suomenkielinen versio!
Nyt on haastattelutuokiot sovittu sekä toimintakeskus Maininkiin että Sysmän Ester-kotiin, toivottavasti saan uutta materiaalia näyttelyteksteihin.
Olen yllättynyt, että nämä kaksi järjestelmää, johon tähän mennessä olen tutustunut, toimivat niin eri tavoin. Mielessäni herää kysymyksiä: kuinka montaa erilaista luettelointijärjestelmää Suomessa käytetään? Kuka niitä luo? Mikä perustelee, että järjestelmä vaihdetaan uuteen? Kuinka usein tätä voidaan tehdä? (Arvelen, että ei kovinkaan usein) Onko museoalalla tehty luettelointijärjestelmien vertailevaa tutkimusta?
Ja viimeinen kysymys: Miksi nämä kysymykset heräävät nyt, eivätkä eilen Lahdessa, kun istuin Päivin kanssa saman pöydän ääressä?
Numeroinnista olen löytänyt monenlaista mielipidettä. Lahden kaupunginmuseosta löytyi seuraavanlaista tietoa:
Öljyväriä tuubista 1/2 cm, 2 tippaa pellavaöljyä, sekoitetaan esim. lautasella, 4 tippaa koviketta, sekoitetaan.
Maalataan metallipiikillä esineeseen
Annetaan kuivua ainakin pari päivää.
Jonkin ainesosan korvikkeeksi (hieman epäselväksi jää, minkä) kelpaisi myös ”Siccatif de Courtrai bland/White Goodtray tryer (3122)
No, museoviraston ”Opas paikallismuseon hoitoon” oli kuitenkin sitä mieltä, että luettelointiin sopii tavallinen akryylimaali. Kadmium. Kävin tänään ostoksilla, ja hankin sitä.
Aikaisemmin olen oppinut käyttämään Duo-nimistä luettelointijärjestelmää (Duo, Duo arte). Duon ja WebMusketin periaatteet ovat yllättävän erilaiset. Musketissa on enemmän alasvetovalikkoja ja eri esineiden välilehtien välillä ei voi liikkua yhtä joustavasti kuin Duossa. WebMusketin ehdoton etu on kuitenkin se, että henkilökohtaisella salasanalla siihen voi kirjautua kaikilta koneilta, joissa on nettiyhteys. Tällaiset kuvailut löysin internetistä näistä ohjelmista:
http://users.jyu.fi/~minurmin/duo/
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/musketti/webmusketin_kayttohjeet
Viime kesänä sain inventoitua kaikki museon 2800 esinettä. Nyt kuitenkin aavistelen, että sähköisen luetteloinnin kanssa on mahdotonta yltää samanlaiseen vauhtiin. Tervetuloa seuraamaan projektin etenemistä, lupaan tiedottaa tapahtumista täällä blogissa tasaiseen tahtiin!
Aloitin tänään WebMusketti-ohjelmaan tutustumisen täällä Lahdessa, kaupunginmuseolla.
Lahden kaupunginmuseo on maakuntamuseo, Sysmän kotiseutumuseo on paikallismuseo. Kaikki suomen paikallismuseot kuuluvat jonkun maakuntamuseon ”ohjaukseen ja valvontaan”, Päijät-Hämeen alueella paikallismuseoita ohjaa ja valvoo Lahden kaupunginmuseon henkilökunta.