Kävin tänään vierailulla Päiväkeskus mainingissa, otin vierailua varten esinekuvia. Yhdestä esinekuvasta tuli sattumalta erityisen kaunis. Tässä pesin. Tuohesta tehty sykerö, jolla on pesty esimerkiksi lattioita.
Kaunis esinekuva
Vastaa
Tunnetko Sysmän paikallishistoriaa?
Esine: LASTENTUOLI (sininen, puinen, pieni.) Teksti: Lastentuoli on kuulunut kirkkoherra Selenin perheelle. Mamselli Selen piti 1850-luvulla yksityiskoulua Wäihkölässä, minne muutettiin perheen isän kuoltua.
Kysymys: Wäihkölä = Väihkylä? Kuka/ketkä muuttivat Wäihkölän yksityiskouluun, kun perheenisä kuoli? Lisätietoa aiheesta?
Kuva: Ida talvisäässä, reppu selässä, maitotonkka kädessä. Teksti: Ida Pulkkanen Puustellin pihassa pula-aikana lähdössä Helsinkiin. Vasemmassa kädessä on matkalaukku lpsen vaatteita varten. Oikeassa kädessä lääkäreille lahjaksi vietävä hinkillinen sysmäläistä piimää. Edessä korissa (niskalenkissä) viikon vanha vauva, jolla on jääpussi päässä ja lämpöpullot jaloissa.
Kysymys: Miksi jääpussi päässä ja lämpöpullot jaloissa? Ja minne Ida vie viikon vanhaa vauvaa?
Kaivaustoimintaa!
Maanantaina alkavat taas kaivaukset Sysmän muinaismuistoalueella. Maa-ainesta siivilöidän ja käydään läpi metallinpaljastimella. Tämän lisäksi alueen rajoja selvitetään tekemällä koekuoppia jo tutkitun alueen ympärille. Valvojana toimii viimevuotiseen tapaan arkeologi Esko Tikkala. Tervetuloa kaivauksille!
Sulhaskenkä
Rautaa, muodostaa kehän, jonka aukko sydämenmuotoinen. Nora löysi esineen pellostaan ja luovutti sen myöhemmin, 80-vuotispäivänään 1.4. -71 museoon. Kunnallisenuvos Onni Mannila on ”lahjoittanut” museolle seuraavat esineeseen liittyvät säkeet ”Laita sä poika se rengaskenkä kosiomatkalle mennessäs!”
Tästä esineestä haluaisin löytää lisätietoja! Hakusanat ”sulhaskenkä” ja ”rengaskenkä” eivät googlessa tuota juurikaan osumia.
Osaako joku blogilukija täydentää tietoa?
Ennen ja jälkeen
Yläkerran ”koulunurkkaus” ennen ja jälkeen kevätsiivouksen. Vähensimme pulpettien määrää (joukossa oli useampi samanlainen) jotta niiden välissä mahtuu kävelemään ja siirsimme leveän ja tilaavievän keinutuolin säilytystiloihin.
Lisää ”Ennen ja jälkeen” kuvapareja tulossa pian!
Talkoot!
Aluksi työnjakoa ja sitten hommiin!
Myös museon portaat saivat ansaittua huomiota talkootiimiltä.
Lisään kuvia näyttelytilojen muuttumisleikistä myöhemmin!
Talkoopäivän valmistelua
- Lipasto/pöytä toimistotarvikkeille
- Pahvilaatikko korteille
- Puutarhahanskoja
- Pahvilaatikkoja, sanomalehteä, tusseja
- Tikkaat…
Haastattelut
Tässä uusi työkaverini käyttöohjeineen. Ohje jatkuu lakanan toisella puolella ja tässä vasta suomenkielinen versio!
Nyt on haastattelutuokiot sovittu sekä toimintakeskus Maininkiin että Sysmän Ester-kotiin, toivottavasti saan uutta materiaalia näyttelyteksteihin.
Kysymyksiä
Olen yllättynyt, että nämä kaksi järjestelmää, johon tähän mennessä olen tutustunut, toimivat niin eri tavoin. Mielessäni herää kysymyksiä: kuinka montaa erilaista luettelointijärjestelmää Suomessa käytetään? Kuka niitä luo? Mikä perustelee, että järjestelmä vaihdetaan uuteen? Kuinka usein tätä voidaan tehdä? (Arvelen, että ei kovinkaan usein) Onko museoalalla tehty luettelointijärjestelmien vertailevaa tutkimusta?
Ja viimeinen kysymys: Miksi nämä kysymykset heräävät nyt, eivätkä eilen Lahdessa, kun istuin Päivin kanssa saman pöydän ääressä?
Numerointi
Numeroinnista olen löytänyt monenlaista mielipidettä. Lahden kaupunginmuseosta löytyi seuraavanlaista tietoa:
Öljyväriä tuubista 1/2 cm, 2 tippaa pellavaöljyä, sekoitetaan esim. lautasella, 4 tippaa koviketta, sekoitetaan.
Maalataan metallipiikillä esineeseen
Annetaan kuivua ainakin pari päivää.
Jonkin ainesosan korvikkeeksi (hieman epäselväksi jää, minkä) kelpaisi myös ”Siccatif de Courtrai bland/White Goodtray tryer (3122)
No, museoviraston ”Opas paikallismuseon hoitoon” oli kuitenkin sitä mieltä, että luettelointiin sopii tavallinen akryylimaali. Kadmium. Kävin tänään ostoksilla, ja hankin sitä.